Festarielämää

Täällä saa toivoa biisejä

La 14.11.2015 11:16

Antti Schroderus näyttää puolittain vahingossa sattuvan Kerubiin DJ:ksi joka vuosi juuri Rokumentin aikaan. Hän lupaa, että biisitoiveita saa esittää, eikä hän vittuile toivojille ainakaan niin, että he sitä huomaisivat.

Antti Schroderus on juuri aloittelemassa tiskijukan hommiaan Kerubissa pejantaina. Luvassa on sähkökitaravoittoista musiikkia.

"Käytännössä musiikkia on 70-luvulta tähän päivään painottuen 80-luvun loppuun ja 90-luvun alkuun. Eikös se ihmisen musiikillinen kehitys pysähdy 17-vuotiaana?" hän naurahtaa.

Ja onhan se tiedossa, että parhaat levyt julkaistiin 90-luvun alussa?

"No sekin on kyllä totta."

Biisejä saa myös toivoa.

"Jengi on ehkä tuolla yökerhopuolella tottunut siihen, että DJ ei tykkää biisitoiveista. Pitäis laittaa tuohon kyltti, että saa toivoa", hän toteaa.

"Joskus joku toivookin jotain. Tietyt tutut porukat tietää, että toiveita saa esittää. En vittuile biisien toivojille ainakaan niin, että ne tajuaisi sitä."

Antti laskeskelee, että tämä on hänelle kahdeksas tai yhdeksäs Rokumentti.

"Jotain webbijuttuja oon tehnyt festarille, mutta en muuten ole ollut suoraan festarilla hommissa. Melkein joka vuosi olen sattunut tähän aikaan dj-hommiin."

I am Thorin Antti nostaa tähänastisista parhaaksi leffaksi.

"Kyllä se oli ihan sitä, mitä odotin ja vähän enemmän. Siinä oli toisaalta se Anvil-fiilis, mutta mies ei ole millään tavalla hyväksikäytetty ja tietää tasan tarkkaan mitä tekee", hän pohtii.

"Kävin myös katsomassa Residents-dokkarin ja Twisted Sisterin eilen. Edessä on vielä HR Giger ja se Suomi-konemusadokkari."

Sunnuntaina hän aikoo levymessuille, jos ei joudu lähtemään kohti Helsinkiä jo sitä ennen.

 — Pasi Huttunen, Verkkotoimitus

 

« takaisin

Seuraava juttu > < Edellinen juttu