Albert ja David Maysles, Charlotte Zwerin: Gimme Shelter (1970, USA)Kopio: Maysless Associates Altamont Speedway, San Francisco, Kalifornia joulukuussa 1969. Ilmaiskonsertti, josta odotettiin uutta Woodstockia - rauhan ja rakkauden juhlaa, joka päättäisi ikimuistoisesti hippivuosikymmenen. Ikimuistoinen tapahtumasta todella tulikin, mutta ei varmasti niin kuin oli toivottu. Festivaalipäivänä kaikki mahdollinen meni, sanan mukaisesti, päin helvettiä, huipentuen yhteen tappoon ja kolmeen tapaturmaiseen kuolemaan. Surmatyöstä ja yleisestä kaaoksesta olivat vastuussa pahamaineiset Helvetin enkelit, jotka toiveikkaasti kutsuttiin järjestysmiehiksi konserttiin. Pärinäpoikien, kun oletettiin näin pysyvän poissa pahanteosta. Idea osoittautui kuitenkin tuhoisaksi niin yleisölle, esiintyjille kuin koko tapahtumallekin, rauhanomaisista hippifiiliksistä nyt puhumattakaan. Maailman parhaaksi rockelokuvaksi usein tituleerattu Gimme Shelter on konserttielokuvana kannuksensa ansainnut. Tässä konsertissa ei olla koko perheen limukeikalla, vaan pitelemättömän väkivallan synkässä ytimessä. Gimme Shelter on pahaenteinen ja raju konserttitaltiointi, jossa on tavoitettu jotain olennaista, mikä monesta muusta rockelokuvasta puuttuu. Elokuvaan on vangittu aimo annos rock 'n' rollin ydinmehua; tunnetta siitä, että jotain vaarallista on juuri nyt tapahtumassa. On edelleen surullista nähtävää, kuinka Amerikan kiertueella, tiukimmassa keikkakunnossaan oleva The Rolling Stones murenee "järjestysmiesten" silmittömän väkivallan edessä. Sympathy For The Devil ehditään aloittaa pariin kertaan uudestaan, kunnes mopedi karkaa lopullisesti kaikkien käsistä. Levottomuuksien pahenemisen pelossa bändi jatkaa vimmaista soittamistaan pelonsekaisin tuntein, autuaan tietämättömänä lavan edessä tapahtuvasta murhenäytelmästä. Paniikki kasvaa kasvamistaan, kunnes ambulanssin saapuessa kaikki toivo alkaa olla mennyttä... Konsertissa nähtiin The Rolling Stonesien lisäksi Carlos Santana, JeffersonAirplane, The Flying Burrito Brothers ja Crosby, Stills, Nash & Young. Kaikki bändit olivat mukana, kenties parhailla kokoonpanoillaan ja vetreimmässä keikkakunnossaan. Uutta Woodstockia festivaalista ei silti tullut, vaan karmaiseva dokumentti hippiaikakauden päätöksestä. |