Festarielämää

"Suora toiminta ja väkivallottomuus eivät poissulje toisiaan” - ilmastonmuutos ja keinot sen torjumiseksi

La 16.11.2013 19:05

Klikkaa Rokumentin perjantaiseminaarin aiheena oli Sini Saarelan vangitsemisen myötä paljon puhuttanut ilmastonmuutos ja suora toiminta. Seminaarissa pohdittiin muun muassa, missä kulkee hyväksyttävän aktivismin raja - lain noudattamisessa, vai jossain muualla.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Itä-Suomen yliopiston professori Ari Lehtinen, ja keskustelun alustajina olivat paikalla Greenpeacen aktivisti Annastiina Airaksinen, Greenpeacen kampanjoitsija Sini Harkki, SDP:n kansanedustaja Riitta Myller, Vihreän liiton varapuheenjohtaja ja Joensuun kaupunginvaltuutettu Krista Mikkonen sekä Kokoomusnuorten Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Teemu Tertsunen. Myös seminaarin yleisö pääsi esittämään paitsi omia näkemyksiään ilmastonmuutoksesta, myös kysymyksiä keskustelun alustajille.

Suora toiminta vs. edustuksellinen demokratia

Kaikki alustajat vaikuttivat olevan yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutosta tulee hillitä ja torjua. Mielipiteet erosivat kuitenkin radikaalisti sen suhteen, millä keinoin tämä tulisi tehdä. Keskustelun keskeiseksi asetelmaksi nousi edustuksellisen demokratian ja suoran toiminnan välinen vastakkainasettelu. Pohdittiin, tulisiko asiat hoitaa edustuksellisen demokratian ja poliittisten päätöksenteon, vai kansalaisten itsensä harjoittaman suoran toiminnan, vai kenties näiden molempien kautta.

Seminaarin yleisön suunnasta nousee esille huoli siitä, ettei edustuksellinen demokratia enää tässä vaiheessa riitä, sillä asia on monelle ihmiselle kiireinen ja ahdistusta aiheuttava.

- Poliittinen päätöksen teko on kaikkine byrokratioineen usein hidasta. Suora toiminta on kansalaisen ainoa keino toimia itse sen sijaan, että antaisi vallan toimia jollakin päättäjälle ylempänä, yleisöstä kommentoidaan.

Greenpeacen Sini Harkin mukaan suora toiminta on hyvä keino osoittaa niitä asioita, joille tarvitaan ratkaisuja.

- Ennen tätä viimeaikaista suoraa toimintaa kukaan ei tiennyt Arktiksen öljynporauksesta yhtään mitään, hän toteaa. - Greenpeacen suora toiminta on täysin väkivallatonta ja rauhanomaista. Suora toiminta ja väkivallattomuus eivät poissulja toisiaan. On myös muistettava, että suora toiminta on vain murto-osa Greenpeacen toiminnasta.

Riitta Myllerin mielestä molemmilla - sekä suoralla toiminnalla, että edustuksellisella demokratialla - on ilmastonmuutoksen torjumisessa paikkansa. Hänen mukaansa suora toiminta on keskeistä ihmisten hereille nostamisen ja edustuksellinen demokratia taas lopullisen päätöksenteon suhteen.

-En olisi mukana politiikassa, jos en luottaisi, että poliittisella päätöksenteolla on vaikutusta, hän naurahtaa. - Suomi on päästöjen suhteen hyvällä tasolla, ja tällä hetkellä ilmastonmuutoksen suhteen tapahtuu paljon. Nämä muutokset on saatu aikaan EU:n päätöksellä vähentää päästöjä 20 prosenttia. Poliittisella päätöksenteolla on suuri vaikutus, kunhan päätöksistä pidetään kiinni.

Pyhittääkö tarkoitus keinot?

Polemiikkia seminaarissa aiheutti myös kysymys siitä, onko sillä väliä, minkä asian puolesta mieltä osoitetaan – eli pyhittääkö tarkoitus siis keinot. Kokoomusnuorten Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Teemu Tertsusen mielestä hyväksyttävän toiminnan raja kulkee lain noudattamisessa, osoitettiin mieltä sitten mistä asiasta tahansa.

- Kaikenlainen lain rikkominen on mielestäni yhtä tuomittavaa. Miksei eri asioita ajavilla olisi oikeutta tehdä samoja asioita? Sillä, minkä asian puolesta mieltä osoitetaan, ei ole väliä, vaan kaikilla järjestöillä on oltava samat pelisäännöt, hän pohtii.

Tertsunen nosti esimerkiksi kettutarhaiskut ja vertasi heidän tekojensa vakavuutta siihen, jos kokoomusnuoret tunkeutuisivat heidän toimistolleen ja harjoittaisivat ilkivaltaa.

Sini Harkki myöntää, että kaikilla on Suomessa yhtäläinen oikeus osoittaa mieltä. Lisäksi hän kuitenkin toteaa jo heti aloituspuheenvuorossaan, että väkivallaton suora toiminta ja aktivismi ovat ilmastonmuutoksen ollessa kyseessä tarpeen, vaikka niihin sisältyisikin lieviä lainrikkomuksia.

Ihmisen omat valinnat vs. ohjailu lakien avulla

Teemu Tertsunen korostaa ihmisen henkilökohtaisten valintojen ja vapaaehtoisen omasta elintasosta luopumisen olevan hyvä keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Voiko ihminen kuitenkaan vaikuttaa aivan kaikkeen itse? Anna Airaksisen mukaan ei.

- Aina et voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten talosi lämmitetään, hän muistuttaa.

Yleisön edustaja ottivat esille myös, että kaikilla ihmisillä ei ole taloudellisen tilanteensa vuoksi varaa suosia ympäristöystävällisempiä tuotteita. Tetrtsunen kommentoi tämän olevan kuitenkin priorisointikysymys - jostain muusta pitää tällöin karsia. Osa yleisöstä tuntui kannattavan sitä, että valintoja ohjailtaisiin ympäristöystävällisempään suuntaan verotuksen ja lainsäädännön avulla.

Krista Mikkonen puhui lakien ja kieltojen puolesta. Myös Sini Harkin mielestä ympäristölle haitallisia asioita, kuten uusiutumattomia energiamuotoja, tulisi alkaa verottamaan rankemmalla kädellä.

- Vain omilla pienillä päätöksillä ei ongelmia ratkota, vaaditaan lakeja ja kieltoja. Pelkkä omien valintojen varaan laskeminen ei riitä, Mikkonen sanoo.

Muita seminaarissa esille nousseita kysymyksiä olivat myös muun muassa se, viekö Sini Saarelan ja kumppaneiden saama mediajulkisuus huomion pois itse asiasta, eli ilmastonmuutoksesta, sekä se, onko olemassa pelko siitä, että Greenpeacen malli suorasta toiminnasta aiheuttaisi vääränlaista suoraa toimintaa? Rokumentin taiteellinen johtaja Petri Varis pohti, onko olemassa pelko siitä, että ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita Sini Saarelan vankisellistä kuin itse Arktiksesta ja öljynporauksesta.

 —Elina Saarela, Verkkotoimitus


« takaisin




Seuraava juttu » « Edellinen juttu