Festariel�m��

Biisinteko - pakon jälkeen yhtä riemujuhlaa

Ke 12.11.2014 21:38

�€“ Olen perhanan onnekas, kun voin telmiä biisinteon hiekkalaatikolla mielin määrin. Pojat sitten laittaa ojennukseen, jotta kuulostaa Kotiteollisuudelta. Jouni Hynynen kirjoittaa mielellään junassa. Kotiteollisuuden laulaja-kitaristi sai tehtyä pari kertosäettä matkalla Joensuuhun, yksi tipahti poiskin. Pakkahuoneelle mies tuli miettimään biisintekoa syvällisemmin.

�€“ Joskus ei ole mitään hajua, mistä biisi kertoo. Mutta sanoma on aina läsnä, vaikka sitten alitajuisesti. Tällainen oli esimerkiksi Vieraan sanomaa. En tiennyt mistä biisi kertoo kun lauloin sitä levylle. Tajusin sen lopulta kerran kesken keikan ja itkemäänhän siinä piti ruveta.

Sanojen pitää tavallaan rullata, ennen kuin niistä syntyy jonkinlaista kerrottavaa. Ennen laulun varsinaisen sanoman miettimistä Hynynen pyörittelee yksittäisiä sanoja.

�€“ Usein biisin nimi tai kertosäkeen eka rivi aloittavat tekstin teon. Alkuun lueskelen ja varastelen sanoja �€“ Kalevala, Raamattu ja Hannu Salaman runot ovat usein käytössä demovaiheessa. Ukonhauta�€“biisin demoversion sanat on lainattu kokonaan Hannu Salaman runosta.

Yksin mutta kuitenkin yhdessä

Tekstiä on paras lähteä kirjoittamaan biisipohjalle, rungolle, jossa on valmiina melodia.

�€“ Hyvästä melodiasta tulee vahva olo ja itsevarmuutta tekstin kirjoittamiseen. En tee sanoituksia kännissä. Krapulassa olen tehnyt paljonkin, mutta se on kauhean väkinäistä. Biisinteko on juhlallista. Sitä ei päihteillä, tai edes muilla ihmisillä pilata. Kauhean kliseistä, mutta se on kuin rukoushetki.

Kotiteollisuuden työnjako menee niin, että Hynynen tekee kotonaan demoja 8-9 kuukauden ajan, jonka jälkeen tuotokset kuunnellaan �€�poikien�€�, Janne Hongiston, Jari Sinkkosen ja tuottaja Mikko Karmilan kanssa. Parhaat biisit sovitetaan yhdessä Kotiteollisuuden soundille sopivaksi. Hynynen ei mielellään näytä raakileitaan kenellekään ennen suurta yhteistä kuuntelua, vaikka pojat monesti pyytävätkin.

�€“ Siinä vaiheessa harmittaa, kun on työstetty yhdessä jotain biisiä hyvinkin pitkälle kunnes sitä tajuaakin, että ei tämä ole mitään, tämä on heitettävä roskiin. Mutta parempi tehdä enemmän uusia biisejä, vaikka se venyttääkin aikataulua, kuin ottaa yhtään puolivillaista levylle.

Hynynen on kokeillut myös muille artisteille kirjoittamista.

�€“ Sävellyksiä tulee mutta tekstejä en saa tehtyä. On kornia, että se herkässä tilassa aikaan saatu tuotos, joka vielä kuulostaa paskalta, tulee ulos jonkun toisen suusta. Että se joku toinen laulaa miusta.

Kotiteollisuus-leipä markkinoille?

Biisinteko vaatii Hynysen mukaan taiteilijan tuskaa. Vuosi sitten mies koki ahdistusta, kun materiaalia ei millään alkanut tulla.

�€“ Mietin, olinko liian onnellinen. Sitten se ajatus liiasta onnesta alkoi vituttaa, ja sen jälkeen tavaraa rupesi syntymään. Taiteilijan tuska on vahva voima. Voin siis oikeastaan rajata onnellisuuden pois tekstinteon työkalujen joukosta.

Työkaluja kysytään nykyään myös työyhteisöjen hyvinvoinnissa, onko Hynysellä tähän kantaa?

�€“ Mitä vitun bändejä ne sellaiset on, jotka hajoaa. Se on miun kanta (koputtaa kuitenkin puuta). En varsinaisesti keksi mitään syytä sille miksi jotkut bändit hajoaa. Riidelläänhän myökii, Hongisto olis halunnut markkinoille Kotiteollisuus-leipää, mutta tälle tasolle ne meidän riidat jää.

Hynynen tekee musiikkia tunnetasolla. Teoriasta mies ei ymmärrä mitään, mutta sängyn laidalla kitaraa rämpytellessä tulee tunne jostain suuremmasta. Ja jos tätä tunnetta ei ole, kannattaa koko homma unohtaa.

�€“ Jos haluat, että ihmiset saa siun musiikista jotain irti, on osattava antaa itsestään. Tämä on semmoista ihmiseltä ihmiselle �€“touhua. Kunhan ne alun pakolliset kurabiisit on saatu alta pois, sävellys- ja sanoitustyö muuttuu riemujuhlaksi. Lopulta ei malta edes nukkua.

 — Niina Mutanen, Verkkotoimitus

« takaisin

Seuraava juttu > < Edellinen juttu