Pitää puhua mahdollisimman totta

Moun tarina Juho-Pekka Tanskasen Waiting for Barcelona -dokkarissa ei kauheaa kyllä ole kovin epätyypillinen. Ainutlaatuista on lähinnä se, kuinka hienon ja laadukkaan dokkarin Tanskanen on aiheesta saanut aikaan.

Dokkari kertoo siitä, miten rajat kiinni -politiikka konkreettisesti tuhoaa ihmisiä. On henkisesti rankkaa odotella loputtoman tuntuisesti vaikka toivoa ja pyöriä kafkamaisen byrokratian rattaissa. Sitä kestää tiettyyn pisteeseen saakka. Hyväntuulisesta ja yritteliäästä nuoresta miehestä on pian jäljellä vain järjestelmän välinpitämättömien rattaiden jauhama raunio. Dokkarin loppu jättää Moun edelleen odottelemaan papereitaan.

Tanskanen törmäsi metallinkerääjiin lomamatkalla Barcelonassa ja huomasi, että ilmiöstä ei juuri kerrottu. Toinen tapa paperittomille hankkia elantonsa on katukaupustelu, joka varmasti on monelle Barcelonassa käyneelle tuttu ilmiö. 

- Kiinnostuin sitten ja lähdin tutkimaan. Mou ei ollut ensimmäinen, jonka kohtasimme vaan tapasimme Ibrahimin, joka oli vähän semmoinen oraakkeli ja tunsi kaikki. Hänen kauttaan tutustuimme muutamaan. Mou taisi olla toinen, jota haastateltiin ja tuli aika äkkiä selväksi, että hän on päähenkilö.

Vaatii dokkarin kohteelta melkoista luottamusta leväyttää elämänsä noin auki valkokankaalle.

- Moun kanssa päästiin aika samantien samalle viivalle ja bondattiin. Toinen syy on varmaan se, että heistä ei ole juuri kerrottu. Ihan se, että joku on kiinnostunut. Ja se, että tultiin Suomesta. Olimme tarpeeksi ulkopuolelta.

Tanskanen kertoo Moun ja tämän amerikkalaisen tyttöystävän Abbyn pitäneen dokumentista kovasti. Moun hän kertoo painottaneen jo prosessin aikana moneen kertaan, että pitää puhua mahdollisimman totta.

- Että ei kaunistella. 

Waiting for Barcelona on kuvattu mustavalkoisena. Sillä tavalla leffa saatiin nostettua jokapäiväisestä realismista.

- Mustavalkoisuus luo aavemaisen tunnelman ja vie lähemmäs paperittomien muista irralliseen todellisuuteen.

Mou voi Tanskasen mukaan nyt paremmin.

- Hän on pystynyt vähentämään lääkitystään, mutta ei hänellä ole vieläkään papereita. Juttelin hänen kanssaan puhelimessa ja hän kuulosti tosi skarpilta. Siinä mielessä on toiveikasta.

Tanskanen kehottaa ostamaan katukauppiailta vaikka poliisi Barcelonassa kiristää otettaan.

- Mun mielestä kannattaa kyllä ostaa niiltä. 

Teksti: Pasi Huttunen
Kuva: Markus Korpi-Hallila